Kokeilussa testattiin muovipakkausjätteen lajittelua ja keräyspalvelua taloyhtiössä. Tavoitteena oli testata lisääntyykö muovin kierrätys taloyhtiöissä yhtiökohtaisten muovinkeräysastioiden ja neuvonnan avulla.

Yhteensä kokeilun aikana muovijäteastioihin kerättiin 129 kg jätettä, josta kuitenkin yli puolet oli muuta kuin kierrätyskelpoista muovia, mm. biojätettä, lasia, metallia jne. Muovin lajittelussa ei siis kokeilujakson aikana onnistuttu neuvonnasta huolimatta.

Parhaat opit:

• Muovipakkausjätteen oikeaoppinen lajittelu vaatii neuvontaa ja opastusta, etenkin siinä vaiheessa, kun lajittelua otetaan ensi kertaa käyttöön
• Vastaavissa kokeiluissa vapaaehtoisuuteen ja taloyhtiön sitoutumiseen perustuvilla kokeiluilla voi olla paremmat onnistumisen mahdollisuudet. 
• Eri jätejakeiden lajitteluun soveltuvat kompaktit jäteastiaratkaisut asuntojen sisällä voisivat lisätä lajitteluinnokkuutta ja parantaa lajittelun tasoa.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Kokeilu käynnisti laajemman selvityksen muovipakkausjätteen erilliskeräyksen tyädentämisestä Keski-Suomessa. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Keski-Suomen alueen yhdyskuntajätteeksi luokiteltavien, pääasiassa kotitalouksista syntyvien muovipakkausten määrästä ja laadusta sekä täydentävän erilliskeräyksen ympäristövaikutuksista ja kustannuksista. Pääset tutustumaan raporttiin Keski-Suomen liiton Circwaste -hankesivuilta.
• Kesästä 2021 lähtien Jyväskylässä on erilliskerätty muovipakkausjätettä kaikilta vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä.

Lue muovinlajittelu- ja keräyskokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste - hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa luotiin toimintamalli Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS:n opiskelija-asunnoissa asuvien opiskelijoiden huonekalujen ja muun tavaran kierrätystä varten. Kierrätystä varten kehitettiin oma kierrätyskonttisovellus KOAS Booking-järjestelmän osaksi sekä otettiin käyttöön fyysinen tavaroiden kierrätysvarasto.

Kokeilun tavoittena oli luoda ja testata helppokäyttöistä toimintamallia tai järjestelmää, jolla tavara vaihtaisi omistajaa muuttojen yhteydessä sen sijaan, että tavara päätyisi asuntoloiden jätekatoksiin.

Kokeilu oli onnistunut ja kokeilujakson aikana tavara vaihtoi omistajaa pääasiassa ilman kierrätyshuoneen käyttöä. Ylimääräisen tavaran määrä jätekatoksissa väheni.

Parhaat opit:

• Palvelun löytäminen ja sen käyttö vaatii muistuttelua 
• Käytön ohjeistus on tarpeen, jotta järjestelmää käytettäisiin nimenomaan asumiseen tarkoitetun käyttötavaran myymiseksi tai lahjoittamiseksi eteenpäin
• Jo olemassa olevaan järjestelmään integrointi on toimivaa

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Kierrätyskonttisovellus on edelleen käytössä KOAS:lla.
• Kodintarvike kirpputori -palvelu voidaan monistaa kaikille Booking-käyttäjille, joita on Suomessa noin 50 000. Erityisesti opiskelija-asuntosäätiöissä palvelu on tarpeellinen: opiskelija-asunnoissa on paljon muuttoliikennettä, ja muuttojen yhteydessä halutaan usein päästä helposti eroon ylimääräisestä tavarasta.

Lue tarkempi kokeilutarina Opiskelijatalon kierrätyskontti -kokeilusta Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilun tavoitteena oli lisätä biokaasuautoilun tunnettuutta, ymmärtämystä biokaasun käytöstä ajoneuvoliikenteessä sekä sen ympäristöhyödyistä. Kokeilun aikana kartoitettiin biokaasuautoiluun liittyviä asenteita ja tietoisuutta kyselyn avulla sekä  toteutettiin aiheeseen liittyvä tiedotuskampanja. Tiedotuskampanja oli kohdistettu niin asukkaille kuin autokauppiaillekin.

Parhaat opit:

• Autokauppiaiden suhtautuminen biokaasuautoihin oli erittäin myönteinen
• Ympäristöystävällisemmät polttoaineet, kuten biokaasu, kiinnostivat asukkaita
• Biokaasuautoilusta, biokaasun ympäristöhyödyistä ja muistakin kaasuautoiluun liittyvistä näkökulmista kaivataan edelleen puolueetonta tietoa eri kanavissa
   

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Toiminta ei jatkunut kokeilujakson jälkeen. 

Lue Biokaasuautoilu tutuksi -kokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa testattiin mediataiteen alan toimijoiden laitteistojen yhteiskäyttöä oman lainaussovelluksen avulla Keski-Suomessa. Laitelainaamo toteutettiin Sharetribe-alustalla.

Parhaat opit:

• Laitelainaamoon hyödynnetty Sharetribe-alusta on helposti monistettavissa muuhunkin lainaustoimintaan. Sen yleisin käyttömuoto on vertaisvuokraustoiminta.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Laitelainaamo jäi kokeiluluonteiseksi eikä sen toiminta jatkunut kokeilujakson jälkeen.
• Haasteiksi Laitelainaamon toiminnan jatkumiselle osoittautui sen pitkäjänteinen ylläpitäminen, toiminnan hinnoittelu ja taloudellinen kannattavuus.

Lue kokeilun tarina Circwaste - Käyttäjälähtöiset kokeilut -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa testattiin Jyväskylän asuinalueilla kiertävää palvelua, joka auttaa asukkaita vaatteiden ja tavaroiden korjaamisessa. Kokeilun avulla pyrittiin lisäämään tietoisuutta esimerkiksi ompelimojen, suutarien ja puuseppien palveluista ja siten pidentämään tavaroiden käyttöikää.

Korjauspajatoimintaa testattiin Jyväskylän Kädentaitomessujen sekä Jyväskylän kansalaisopiston käsityöneuvonnan yhteydessä. Korjausompelua tarjottiin myös yhdessä päiväkotiryhmässä. Kokeilujakson aikana toteutetut korjauspalvelut tarjottiin käyttäjille maksuttomasti.

Parhaat opit:

• Kokeilusta opittiin se, että keskitettyä korjauspajatoimintaa tai -palvelua tulisi tarjota asukkaille keskeisillä paikoilla, joissa ihmiset päivittäin asioivat, kuten kirjastoissa tai työpaikkojen tai lasten päivähoitopaikkojen läheisyydessä. 

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Liikkuva korjauspaja ei jatkanut toimintaansa kokeilujakson jälkeen.

Tutustu Liikkuva korjauspaja -kokeilun tarinaan tarkemmin kaupungin Circwaste-hankkeen verkkosivuilla.

Kokeilussa testattiin keskitettyä puutarhajätteen keräystä sekä puutarhamullan toimitusta pientaloalueella. Kokeilun tavoitteena oli vähentää asukkaiden autoilusta aiheutuvia päästöjä mahdollistamalla keskitetty puutarhajätteen keräys sekä puutarhamullan toimitus sen sijaan, että jokainen ajaisi jätteensä itse jäteasemalle tai hakisi puutarhamullat jostain kauempaa.

Keskitetty puutarhajätteen keräys mahdollisti myös sen, että jäte tuli asianmukaisesti kerättyä ja toimitettua oikeaan paikkaan jatkokäsiteltäväksi. Molemmat palvelut tarjottiin asukkaille maksuttomasti kokeilujakson aikana.

Parhaat opit:

• Tällainen palvelu otettaisiin myönteisesti vastaan, jos palvelun kulut asiakkaalle pysyisivät maltillisina.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Palvelun tarjoamista ei jatkettu enää kokeilujakson jälkeen. Suurimmaksi haasteeksi toiminnan jatkumisen kannalta osoittautui palvelun järjestämisen kustannustehokkuus.

Lue Puutarhajäte mullaksi -kokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa kehitettiin kirpputorikonseptia tarjoamalla mahdollisuus lahjoittaa myymätön tavara kierrätettäväksi sen sijaan, että se mahdollisesti päätyisi sekajätteeseen tai jäisi ihmisten varastoihin.

Toimintaa kokeiltiin kahdessa kirpputoritapahtumassa kokeilujakson aikana. Tapahtumien päätteeksi myymätön tavara haettiin ja lajiteltiin asianmukaisesti edelleen myytäväksi sekä soveltuvin osin materiaalina kierrätettäväksi.

Parhaat opit:

• Yksityiset kirpputorimyyjät hyödyntäisivät mieluusti palvelua, jossa myymättömän tavaran voisi lahjoittaa eteenpäin joko myytäväksi tai kierrätettäväksi materiaalina. Kokeilun perusteella vastaavan palvelun maksullisuus ei saanut kannatusta.
• Käytetyn tavaran lahjoitukset vaativat usein etukäteislajittelua, jotta löydetään myyntiin soveltuvat tuotteet.
• Erityisesti lahjoitetut tekstiilit tulee lajitella tarkkaan, sillä niiden joukossa on hyvin usein huonolaatuisia, rikkinäisiä tai likaisia tuotteita, jotka eivät sovellu enää myyntiin.
• Lahjoituksiin perustuva toiminta ei välttämättä tuota merkittäviä tuloja lajitteluun kuluviin resursseihin nähden.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Toiminta ei kokeilussa testatussa muodossa jatkunut enää kokeilujakson jälkeen. Lahjoitetun tavaran lajittelu ja myyntiin soveltumattoman tavaran kierrättäminen vaativat resursseja, minkä takia toimintaa ei ollut kustannustehokasta jatkaa.

Lue Siivouspäivä 2.0 -kokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa testattiin, saadaanko taloyhtiön jätelajittelua ja -kierrätystä parannettua sisätilojen lajitteluastioiden päivittämisen ja lajitteluohjeistuksen avulla.

Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n kanssa: mukana oli kolme JVA:n taloyhtiötä. Kokeilu oli osa opinnäytetyön tutkimusta, kahteen taloyhtiöön lisättiin jäteneuvontaa (vertailutalo) ja toiseen näistä lisäksi huoneistokohtaiset lajitteluastiat (kokeilutalo). Yksi taloyhtiöistä toimi kontrollitalona. 

Parhaat opit:

• Sekajätteen määrä väheni kaikissa taloissa, kuitenkin enemmän vertailu- ja kokeilutaloissa.
• Lajitteluastioiden vaihdolla ja jäteneuvonnalla oli positiivinen vaikutus asukkaiden lajitteluinnokkuuteen
• Jätteiden lajittelun mahdollistavat ratkaisut tulisi huomioida asuntojen rakennus- tai remontointivaiheessa. 
• Asianmukainen ohjeistus lajittelulle on tärkeää lajittelun onnistumisen kannalta.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Sisätiloihin hankitut jäteastiavaunut ja lajitteluastiat jäivät edelleen kokeilutaloyhtiöön käyttöön kuin myös taloyhtiöille tehdyt lajitteluohjeet. 
• Taloyhtiöissä ei kuitenkaan jatkettu tarkempaa jäteseurantaa kokeilun jälkeen.

Lue lajittelukokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste - hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa testattiin kohdistetun viestintäkampanjan vaikutusta kaupungin asukkaisiin lisäämällä tietoisuutta paikallisista jakamistaloutta sekä arjen resurssiviisautta ja kestävää elämäntapaa edistävistä palveluista Jyväskylässä.

Viestintäkampanja toteutettiin sosiaalisen median kanavissa. Viestinnän tueksi avattiin verkkosivusto paikallisista palveluista kestävään elämäntapaan ja ilmastoystävälliseen arkeen Jyväskylässä JAPA ry:n verkkosivuille.

Somesarja tavoitti yhteensä noin 2800 asukasta per postaus Facebookin välityksellä sekä noin 800-900 henkilöä Instagram stories:n kautta. Somesarja pyöri aktiivisesti neljä viikkoa.

Parhaat opit:

• Somesarjan aikana tehtyjen äänestysten sekä saadun palautteen perusteella asukkaat kaipasivat eniten vinkkejä kestävään ruokaan liittyen. 
• Yleisesti palaute oli positiivista ja osoitti sen, että arjen resurssiviisauden viestinnälle ja neuvonnalle on edelleen kysyntää ja tarvetta ja sitä kannattaa tehdä eri kanavissa.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Viestintä toteutettiin kampanjamuotoisesti tuotetuilla materiaaleilla vain kokeilujaksolla mutta viestinnän tueksi avattu verkkosivusto on edelleen asukkaiden käytettävissä.

Tutustu aineistoihin Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä –nettisivustolla.

Lue viestintäkokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste - hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilun tavoitteena oli ensivaiheessa selvittää, millä edellytyksillä kylpylän kiertovettä voitaisiin uusiokäyttää ja millaisia mahdollisuuksia uusiokäytölle olisi Scandic Laajavuoren kylpylätoiminnan yhteydessä.

Kokeilun selvitystöitä tehtiin oppilaitosyhteistyössä Jyväskylän yliopiston sekä JAMK:n opiskelijoiden kanssa, ympäristövaikutusten arviointi-kurssin yhteydessä, JAMK projektiosaaja-työn kautta sekä kahden opinnäytetyön muodossa.

Esiselvitysten ja niiden pohjalta Scandicin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella todettiin pian, ettei kokeilun konkreettiselle toteutukselle löydy kustannustehokasta toteuttamistapaa, joka voitaisiin toteuttaa kokeiluna Circwaste-hankkeen puitteissa.

Parhaat opit: 

• Kokeilun selvitysvaiheessa huomio kiinnittyi siihen, että kansallisessa kiertotalous-keskustelussa korostuu pääasiassa materiaalien (jätteiden) tai energian kierrättäminen ja uusiokäyttö. Lainsäädännön perusteella jätevesiksi luokiteltavan käytetyn veden uusiokäytöstä ei käydä kansallisesti juurikaan keskustelua. 
• Merkittävimpinä syinä vähäiselle keskustelulle tai konkreettisten ratkaisujen kehittämiselle käytetyn veden uusiokäyttöä varten voi olla Suomen laajat (pohja)vesivarannot sekä toimiva jätevesienkäsittelyjärjestelmä. 
• Kokeiluselvitysten perusteella ei löydetty kustannustehokkaita tapoja saneerata tai päivittää olemassa olevia kylpyläkohteita kiertoveden puhdistamiseksi ja sitä kautta hyödyntämiseksi sisäisesti esimerkiksi wc-istuinten huuhteluun vaan isotkin vesimäärät on kustannuksiltaan edullisinta edelleen siirtää jätevetenä käsiteltäväksi.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Kokeilu ei toteutunut.

Tutustu kiertovesikokeiluun suunnitteluun liittyviin esiselvityksiin Circwaste -hankkeen verkkosivuilla.

Kokeilussa kaupungin opiskelijat pääsivät testaamaan yhteiskäyttöautoa. Kokeilulla pyrittiin vaikuttamaan opiskelijoiden asenteisiin autoilua ja auton omistamisen tarvetta kohtaan tarjoamalla mahdollisuus yhteiskäyttöauton testaamiseen ja käyttämiseen kevään ja alkukesän ajan. Kokeiluun valikoitui kaasuauto, joten kokeilussa voitiin samalla parantaa tietoisuutta myös ympäristöystävällisestä (bio)kaasuautoilusta. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä yhteiskäyttöautopalvelu Omago Oy:n sekä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS:n kanssa.

Autoa käytti kuukausittain noin 40 eri käyttäjää ja palveluun rekisteröityi kokeilun aikana yhteensä 185 henkilöä. Auton kuukausikohtainen käyttöaste oli keskimäärin noin 19 %. Käyttöaste on yhteiskäyttöautoilla yleensä merkittävästi parempi verrattuna yksityisautoihin, joiden käyttöaste on keskimäärin noin 5 %

Parhaat opit:

• Yhteiskäyttöautoilu koettiin opiskelijoiden keskuudessa käteväksi ja helpoksi tavaksi satunnaiseen arkiliikkumiseen.
• Auton sijainti ja saavutettavuus on merkittävä tekijä käyttäjien näkökulmasta, eli palvelun sijoittaminen keskeiselle paikalle, lähelle isoa käyttäjäryhmää on paras vaihtoehto.
• Palvelun maksullisuus ei osoittautunut ongelmalliseksi opiskelijoiden keskuudessa. 

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Yhteistyö KOAS:n ja Omagon välillä jatkui kokeilun jälkeen ja yhteiskäyttöauto otettiin osaksi KOAS:n asukkaille tarjottavaa yhteiskäyttöpalvelujen kokonaisuutta.

Lue opiskelijoiden yhteiskäyttöauto- kokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste - hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilun tavoitteena oli vähentää ruokahävikkiä ruokailijoiden lautashävikin automaattisen seurannan ja asiakaspalautteen avulla. Kokeilun toteuttamiseksi testattiin Biovaaka-järjestelmää Vaajakummun koulun ruokalassa. Kokeilun toteutti kaupungin ateriapalveluista vastaava Kylän Kattaus.

Biovaaka-järjestelmän avulla selvitettiin, millä tavalla havainnollisen ja omakohtaisen palautteen saaminen vaikutti ruokahävikin määrään.

Parhaat opit:

• Kokeilu osoitti, että hävikin systemaattisen seurannan ja data-analysoinnin avulla on mahdollista vähentää ruokahävikkiä.
• Lautashävikkiin ja linjastohävikkiin vaikutti myös se, mitä ruokaa kulloinkin oli tarjolla, mikä on arvokas tieto ruokalistoja suunniteltaessa sekä ruokatilauksia tehdessä.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Kylän Kattaus jatkoi Biovaa'an käyttöä kokeilun jälkeen vielä vuoden 2021 loppuun, jotta saataisiin tietoa pidemmältä ajalta analysoitavaksi.

• Biovaaka on edelleen Kylän Kattauksen käytössä. Se kiertää kouluta toiselle lukukausittain ja sen avulla kerätään dataa niin lautas- kuin linjastohävikin määrästä eri kouluilta. Biovaa’an kautta saatua tietoa on hyödynnetty myös opetuksessa.

Lue kestävämpi ateriapalvelu -kokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste - hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilun kartoitettiin, millaista muovipakkausjätettä terveydenhuollossa syntyy, mistä se on peräisin, ja miten lajittelu saadaan järjestettyä mahdollisimman vaivattomaksi. Kokeilun kohteena olevassa Palokan hammashoitolassa ei ollut ennen kokeilun aloittamista keräystä muovipakkauksille.

Kokeilussa laadittiin ja otettiin käyttöön muovipakkausten (sekä muidenkin jätejakeiden) lajittelua ja kierrätystä helpottavat ja selkeyttävät lajitteluohjeet sekä järjesteltiin lajittelupisteet kuntoon taukohuoneissa ja varastoissa.

Parhaat opit:

• Kokeilu osoitti sen, että lajitteluohjeistuksen ja astiamerkintöjen selkiyttäminen helpottivat lajittelua, ja ne olivat henkilöstön mielestä onnistuneet.
• Kokeilun aikana kuitenkin todettiin, että kaikki terveydenhuollon muovipakkausjäte ei sovellu kierrätettäväksi.
• Esimerkiksi terveydenhuollossa eri instrumenttien steriilipakkausten pakkausjätettä syntyy merkittäviä määriä päivittäin, suurin osa siitä muovia, mutta sitä ei voi suoraan kierrättää kotitalousjätteiden muovipakkauskierrätyksen yhteydessä, sillä jäte on yritysvastuun piiriin rinnastettavaa jätettä.
• Lisäksi pohdittiin myös sitä, että sääntely ns. kotitalousjätteisiin rinnastettavien jätteiden ja yritysvastuun piiriin kuuluvien jätteiden välillä ei ole tällaisissa tapauksissa aivan yksiselitteinen. Sääntelyyn ja ohjeistukseen tarvittaisiin tältä osin selkeytystä.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Muovipakkausten lajittelu ja kierrätys jatkuu Palokan hammashoitolassa uusien lajittelumahdollisuuksien myötä.

Lue terveydenhuollon muovin lajittelu- ja kierrätyskokeilun tarkempi kokeilutarina Circwaste - hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa koottiin paikallisia kestävää elämäntapaa tukevia palveluja Jyväskylän kaupungin karttapalveluun, jotta ne olisivat kootusti löydettävissä. Karttapalvelun avulla tuodaan tunnettuutta kaupungin kestävää elämäntapaa tukeville palveluille sekä voidaan siten kannustaa asukkaita hyödyntämään palveluja kestävämmän arjen edistämiseksi.

Kokeilun toteutti muotoilutoimisto 2Loops, joka kokosi kestävää elämäntapaa tukevia palveluja yhteen ja laati niiden perusteella eri kategoriat, jotka syötettiin kaupungin karttapalveluun omalle karttatasolleen. 

Karttapalvelusta viestittiin kokeilun aikana asukkaille kahden viestintäkampanjan avulla sekä järjestettiin lisäksi hakukampanja yrityksille, jotta he voivat myös itse ilmoittaa oman yrityksensä mukaan karttapalveluun. Kaksi Jyväskylän yliopiston kognitiotieteiden laitoksen maisteriopiskelijaa toteuttivat pro gradu -työnsä kokeiluun liittyen.

Parhaat opit: 

• Kokeilun aikana karttapalvelun kokonaiskävijämäärissä ei tapahtunut muutosta viestinnän huolellisesta suunnittelusta ja kampanjoinnista huolimatta. Kokeilu siis osoitti sen, viestinnän oikea-aikaisuus ja –paikkaisuus on olennaista, jotta asukkaat (tai karttapalveluun soveltuvat yritykset) käyttäisivät tai olisivat tietoisia palvelusta. 
• Lyhyt kampanjointiaika ei välttämättä välittömästi tuota tuloksia vaan asiaa täytyy pitää esillä säännöllisesti pidemmällä aikavälillä.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Kestävän elämäntavan karttapalvelutaso on nyt pysyvä osa kaupungin karttapalvelua ja sitä päivitetään kaupungin resurssiviisaustiimin voimin jatkossa. 
• Karttapalvelun avulla voidaan jatkossa kootusti viestiä kestävään elämäntapaan liittyvästä palveluvalikoimasta asukkaille.

Lue kokeilun tarina Circwaste - Käyttäjälähtöiset kokeilut -hankkeen verkkosivuilta.

Tutustu kestävien elämäntapojen karttapalveluun.

Kokeilussa selvitettiin, kuinka paljon urheilu- ja liikuntatapahtumien kahvio- ja ruokailutoiminnan hiilijalanjälki pienenisi parantamalla jätteiden lajittelua sekä huomioimalla kiertotalous- ja ympäristövastuullisuusnäkökulmat liikuntatapahtuman ruokailu- ja kahviotoiminnan hankinnoissa.

Kokeilu toteutettiin käytännössä jyväskyläläisen voimisteluseura Palokan Ilo, voimistelu ja liikunta ry:n kilpailutapahtumassa. Tapahtumassa järjestettiin kahviossa syntyville jätteille lajittelumahdollisuudet sekä tarjottiin lajitteluohjeistusta. Pääpaino oli biojätteen lajittelun mahdollistamisessa ja edistämisessä. 

Tapahtuman jälkeen arvioitiin/mitattiin syntyneiden eri jätejakeiden määrä, ja tämän perusteella tehtiin arviolaskelma toimenpiteiden vaikutuksesta hiilijalanjälkeen.

Tulosten perusteella biojätteen erilliskeräys vähentäisi tarkastellun kokoisen urheilutapahtuman jätteenkäsittelyn päästöjä reilut 30 %. Mikäli lisäksi kartongin lajittelu saataisiin tehostettua, voitaisiin päästöjä edelleen pienentää noin neljänneksellä.

Parhaat opit:

• Positiivinen viestintä lajittelun tärkeydestä sekä erottuvat lajitteluohjeet koettiin tärkeiksi lajittelun onnistumisen kannalta.
• Asiakkailta tuli positiivisia kommentteja jätteiden lajittelumahdollisuudesta ja ympäristöteeman näkymisestä tapahtumassa.
• Tapahtumien hiilijalanjälkeä voi pienentää merkittävästi, jos kiinnitetään huomiota tapahtumassa käytettävien tuotteiden ekologisuuteen sekä kierrätettävyyteen tai jos pystytään käyttämään kestotuotteita, esim. kahvilatoiminnassa.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Kokeilussa laaditut lajitteluohjeet ja hankitut lajitteluastiat ovat seuran hyödynnettävissä myös tulevissa tapahtumissa.
• Osana kokeilua koottiin myös yleisempiä vinkkejä vähähiilisen tapahtuman järjestäjälle, jotka ovat luettavissa Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Lue tarkempi kokeilutarina urheilu- ja liikuntatapahtumien hiilijalanjälki -kokeilusta Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa toteutettiin pilottityöpajat vaatteiden ja tekstiilien korjaukseen, muodistamiseen ja uusiokäyttöön liittyen. Kokeilun tavoitteena oli herätellä asukkaita kulutuskäyttäytymisen muutokseen, tuotteiden käyttöiän pidentämiseen ja arvostamiseen sekä pikamuodin kyseenalaistamiseen.

Kokeilun avulla testattiin työpajojen toimintamallia ja liiketoimintapotentiaalia sekä saatiin tärkeää tietoa asiakaskokemuksista työtä jatkavan Jyväskylän kaupunkikeskustassa sijaitsevan, kestävään kuluttajuuteen liittyviä palveluja tarjoavan Neon Studion toiminnan kehittämiseen. Kokeilu toteutettiin Neon Studion lanseerausta edeltävänä testityöpajoina. Työpajoja oli vetämässä ammattitaitoinen käsityön opettaja.

Kokeilun alussa teetetty asukaskysely osoitti sen, että kiinnostusta tekstiilien ja vaatteiden muodistamiseen ja elinkaaren pidentämiseen liittyville tee-se-itse työpajoille löytyy (tuloksena 121 vastausta kyselyyn). Työpajoista saatiin erinomaista palautetta osallistujilta. Osallistujat kokivat onnistumisen hetkiä, kun he saivat rikkinäiset tai tuunaamista vailla olleet vaatteensa jälleen käyttöön ja samalla kehittivät arjen käsityötaitoja. Konkreettiset kädentaidot ovat jatkossakin apuna kodin vaatteiden ja tekstiilien käyttöiän pidentämisessä ja sitä kautta turhan jätteen synnyn ehkäisemisessä. Kokeilun työpajoihin osallistui yhteensä 15 asukasta.

Parhaat opit:

• Arjen käsityö- ja kädentaitojen oppimiselle ja kehittämiselle löytyy kysyntää asukkaiden keskuudessa.
• Kuluttajakäyttäytymisen muutos pikamuodista ja kertakäyttökulttuurista, erityisesti vaatteiden ja tekstiilien osalta, pidempiaikaiseen käyttöön ja rikkinäisen korjauttamiseen vaatii viitseliäisyyttä mutta myös kädentaitoja.
• Innostavat, matalan kynnyksen tee-se-itse-työpajat voivat olla yksi hyvä keino palauttaa kadonneita kädentaitoja sekä saada ihmiset muuttamaan kulutuskäyttäytymistään ja innostumaan esimerkiksi vaatteiden korjaamisesta tai muodistamisesta uudella tavalla.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Arjen kestävään kuluttajuuteen liittyvien vaatteiden ja tekstiilien muodistamisen ja korjaamisen työpajat jatkuvat kokeilutyöpajojen pohjalta Neon Studion toiminnassa. Studion yrittäjät saivat testata palvelukonseptiaan kokeilun avulla ja kehittää liiketoimintamalliiaan kokemusten pohjalta.

Lue tarkempi kokeilutarina tekstiilien ja vaatteiden uusi elämä -kokeilusta Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilun tarkoituksena oli testata asukkaiden luo tulevaa pyöränhuoltopalvelua ja kerätä tietoa, olisiko vastaavalle palvelulle kysyntää asukkaiden keskuudessa. Kokeilussa toteutettiin liikkuva pyöränhuoltokiertue, eli pyörähuoltopalvelu tuotiin valikoitujen taloyhtiöiden asukkaiden luo, jolloin asukkaan ei itse tarvinnut viedä pyörää huollettavaksi.

Pyörien huollon toteutti Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry:n mekaanikot. Huoltopajassa tarkistettiin pyörien kunto, pumpattiin renkaat, öljyttiin ketjut ja kiristettiin ruuvit. Tarvittaessa vaihdettiin rikkinäiset osat, kuten renkaat, uusiin, mikäli asukas näin toivoi. Kokeilun puitteissa pyörien huolto oli asukkaalle maksuton, ainoastaan mahdolliset pyörään vaihdetut varaosat asukas maksoi itse. 

Pyöränhuoltopajoihin ilmoittautui ennakkoon 35 asukasta. Koska pajoissa oli vielä tilaa, oli asukkaiden mahdollista tuoda pyörä huollettavaksi myös ilmoittautumatta. Kolmen huoltopäivän aikana huollettiin kaikkiaan 50 polkupyörää.

Parhaat opit: 

• Moni kokeiluun osallistunut asukas kertoi, että pyörä oli ollut epäkunnossa jo pidempään, mutta asukkaalla ei ollut ollut mahdollisuutta viedä sitä huoltoon esimerkiksi autottomuuden tai pitkän välimatkan takia. Tällainen asukkaan luo tuotu pyörähuoltopalvelu vastasi siis todelliseen tarpeeseen.
• Huoltopajojen jälkeen tehdyn kyselyn perusteella 74 % vastaajista arveli pyöräilevänsä enemmän nyt, kun pyörä on huollettu eli kokeilu toimi välillisesti myös kestävään liikkumiseen kannustavana toimintamallina.
• Kokeilu osoitti sen, että asiakkaan luo tuotavat kestävää arkea tukevat palvelut ovat toimiva konsepti, jolle voisi olla merkittävääkin kysyntää ja liiketoimintapotentiaalia tulevaisuudessa.

Tilanne kokeilun jälkeen:
Pyöränhuoltokiertue ei jatkunut kokeilun jälkeen. Kokeilu kuitenkin osoitti, että tällaiselle palvelukonseptille olisi kysyntää, joten pyrimme välittämään viestiä eteenpäin pyörähuollon palveluntarjoajille.

Lue tarkempi kokeilutarina Pyörät pyörimään -kokeilusta Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilun tavoitteena oli jakaa tietoa ja aktivoida jyväskyläläisiä zero waste -elämäntapaan viestinnän sekä tapahtumien avulla. Kokeiluun kuului kaupunkilaisille suunnattu viestintäkampanja, joka antaa käytännönläheistä ja konkreettista tietoa jätteen määrän vähentämisestä arjessa.

Viestinnän lisäksi järjestettiin viikon mittainen Zero waste –tapahtumaviikko, jolloin zero waste-teema jalkautettiin paikallisiin, jätteen ja hävikin vähentämistä tukeviin yrityksiin. Yritykset järjestivät tällöin omia tapahtumiaan zero waste-hengessä.

Parhaat opit:

• Kampanja ei suoraan lisännyt yritysten asiakasmääriä tai liiketoimintaa kampanjaviikon aikana, mutta ensi kertaa toteutettaessa tämä oli varsin odotettavissa. Toistuvat kampanjat ja pidempi suunnittelu- ja toteutusaika voisivat helpottaa asiakkaiden tavoittamista.
• Zero Waste –ideologia on laajasti esillä eri yritysten ja organisaatioiden omissa sosiaalisen median kanavissa. Kampanja tavoitti parhaimmillaan lähes 12 000 henkilöä.

Tilanne kokeilun jälkeen:

• Zero Waste -kaupunkikierrokseen osallistuneista yrityksistä muodostui aiheesta kiinnostuneiden verkosto, joka jatkaa yhteistyötä myös jatkossa.

Tutustu Kestävä kaupunkikierros -kokeilun tarinaan tarkemmin kaupungin Circwaste-hankkeen verkkosivuilla.

Osana Jätteetön Jyväskylä -kampanjaa suunniteltiin neljä arjen zero waste -työpajaa. Työpajojen ideana oli tarjota osallistujille erilaisia jätteettömyyteen liittyviä vinkkejä ja tapoja, joita asukkaat voivat hyödyntää omassa arjessaan. Neljästä suunnitellusta työpajasta toteutettiin lopulta kaksi, ”Hävikistä herkkua” sekä ”Kosmetiikkaa kotikonstein” –työpajat. Työpajat toteutti JAPA ry. Ensimmäiseen työpajoista osallistui 15 henkilöä ja toiseen 18 henkilöä.

Parhaat opit:

• Arjen ruokahävikin vähentämiseen keskittyneesta työpajasta osallistujat saivat kotiin viemisiksi illan aikana tehtyjen ruokien reseptit sekä muuta hävikkiruokaan liittyvää materiaalia.
• Kosmetiikkaa kotikonstein –työpajassa opittiin, miten omasta keittiöstä löytyviä raaka-aineita voi hyödyntää kotikosmetiikan valmistuksessa. Valmistamalla kosmetiikan itse, vältetään turhaa kemikaalikuormaa sekä kosmetiikkapurkeista syntyvää pakkausjätettä.
• Työpajoista saatiin runsaasti positiivista palautetta ja paikat työpajoihin menivät täyteen nopeasti ilmoittautumisen avauduttua. Tämä kertonee siitä, että asia kiinnostaa ja vastaavalle toiminnalle olisi myös jatkossa tilausta.

Tilanne kokeilun jälkeen:
Zero Waste -työpajat olivat kertaluonteisia eikä toiminnalle ole suoraan tiedossa jatkoa. Kokeilu kuitenkin osoitti, että tällaisille käytännön työpajoille olisi kysyntää. JAPA ry pyrkii jatkamaan työpajatoimintaa resurssien niin salliessa.

Lue tarkempi kokeilutarina Pyörät pyörimään -kokeilusta Circwaste -hankkeen verkkosivuilta.

Kokeilussa testataan arjessa tarvittavien työkalujen lainaamoa kahdessa eri taloyhtiössä kolmen kuukauden ajan.